Meidän sukuun syntyi viime viikolla vauva. Voi vietävä miten innoissaan tällainen täti-ihminen voikaan olla! Ja kuinka piloille pikkuisen saa hemmotella ja lahjoa. Tänään päästiin ekaa kertaa pientä ihmettä ihastelemaan ja viemisiksi olin ehtinyt askarrellut tällaisia:
Virkattu pupuhelistin. (Päässä iso kulkunen) |
Kolmio pipon ja tumput luomupuuvillasta. |
Virkatut töppöset. Mainio ohje löytyi täältä. |
Ja vielä tossuihin mätsäävä virkattu myssy. Käyttökelpoisuudesta en tiedä, kun ei ollut päätä, johon sovittaa. |
Olisin halunnut ommella jotain vauvanvaatettakin, mutta olen lyhyen ompeluhistoriani aikana ommellut vain parit bodyt ja mitkään niistä eivät olleet sataprosenttisen onnistuneet (ongelmia neppareiden tai päänteiden kanssa...), joten tyydyin kaupasta ostamaan pikkuisen unihaalarin, joka sekin näytti valtavalta vajaa kolmikiloisen otuksen rinnalla.
Ihan käsittämättömän pieni oli hän. Niin pieni, ei painanut yhtään mitään. Ihan hullulta tuntui pitää häntä sylissä. Ja ihanalta. Hullun ihanalta! Maailman suloisin otus. Ei voi hössö-täti olla kuin ihastunut ja onnellinen. Ah!
Suloinen otus kiittää kovasti lahjoista! Helistin on aivan super:) ja toki kaikki muutkin!!
VastaaPoistaPian taas treffataan <3
Kiva, jos lahjukset olivat mieleisiä! Onneksi nähdään taas pian. Teidän ipana on ihan mahtava! <3
Poista