"Hei kuulkaas nyt kaikki lapset, on kissat nuo täällä taas!"

Pojat olivat mummilassa leikkimässä ja sain viettää vapaapäivää. Arkihommien lisäksi ehdin muun muassa ommella pari paitaa. Kangaskaappi pursuilee ihanuuksia, mutta aika vähän tulee ommeltua. Painavin syy siihen on tällä hetkellä se, etteivät jätkät tarvitse juuri nyt yhtään enempää vaatteita. Alkavat olla jo niin isoja, ettei vaatekaappia tarvitse olla jatkuvasti uusimassa. Sääli äidin käsityöharrastuksen kannalta. Nyt tuli kuitenkin hurauteltua molemmille pojille paidat. Isoveli sai Miina ja Manu-fanipaidan, pikkuveikalle ladoja. Kankaat Metsolalta, kaavat peruspaitakaavoilla.

Mulla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde Miina ja Manu-kankaaseen. Inhoan Miina ja Manu-kirjoja. Kai minä niistä lapseni pidin, mutta nykyään niitä on kyllä raskas lukea. Onneksi niitä saa myös kuuntelukirjoina, cd vaan pyörimään ja muistetaan kehua kuinka iso poika on, kun osaa ihan ite lukea kirjaa. Tämä kangas oli kuitenkin niin retro ja ihana, että se huuteli mulle pitkään ja lopulta myönnyin sen kutsuun ja poika on iloinen. Ihan kuus-nolla tämä kaikki Salama-auto vaatteet voittaa!

15 minuutin mekko

Ompeluharrastus on ollut taas jäissä. Monestakin syystä. Joulukiireitä, synttäreiden järkkäilyä, virkkausprojekteja, leipomusprojekteja, liian innostuneita avustajisa, jotka ovat tunkemassa sormiaan neulan alle... ja kai vähän inspiraation puuttettakin. Mutta facebookin kautta bongasin Tyrnifarmarit- blogissa Viidentoista minuutin Zero Waste mekon, joka oli kyllä niin simppeli ja kiinnostava, että herätti pitkästä aikaa ompelukärpäsen. Juuri sopiva välipala flunssasisäpäivän puuhaksi.

Meni tässä vähän kauemmin kuin 15 minuuttia, kun huolittelin hihansuut, kauluksen ja helman kaksoisneulalla. Kangasta käytin noin 1,5 metriä. Tuli inauksen liian lyhyt, pikemminkin tunika kuin mekko, mutta aika kiva silti.

Kuvista kiittäminen kolmevuotiasta hovivalokuvaajani.

Vauva, vauva, vauva!!!

Meidän sukuun syntyi viime viikolla vauva. Voi vietävä miten innoissaan tällainen täti-ihminen voikaan olla! Ja kuinka piloille pikkuisen saa hemmotella ja lahjoa. Tänään päästiin ekaa kertaa pientä ihmettä ihastelemaan ja viemisiksi olin ehtinyt askarrellut tällaisia:

Virkattu pupuhelistin.
(Päässä iso kulkunen)

Kolmio pipon ja tumput luomupuuvillasta.

Virkatut töppöset. Mainio ohje löytyi täältä.

Ja vielä tossuihin mätsäävä virkattu myssy. Käyttökelpoisuudesta en tiedä, kun ei ollut päätä, johon sovittaa.

Olisin halunnut ommella jotain vauvanvaatettakin, mutta olen lyhyen ompeluhistoriani aikana ommellut vain parit bodyt ja mitkään niistä eivät olleet sataprosenttisen onnistuneet (ongelmia neppareiden tai päänteiden kanssa...), joten tyydyin kaupasta ostamaan pikkuisen unihaalarin, joka sekin näytti valtavalta vajaa kolmikiloisen otuksen rinnalla.

Ihan käsittämättömän pieni oli hän. Niin pieni, ei painanut yhtään mitään. Ihan hullulta tuntui pitää häntä sylissä. Ja ihanalta. Hullun ihanalta! Maailman suloisin otus. Ei voi hössö-täti olla kuin ihastunut ja onnellinen. Ah!

Vauvan tumppujen ohje

Olen saanut ommella muutamat tällaiset tumput lähiaikoina (taidan olla parhaassa vauvabuumi-iässä). Taaskaan en lähtenyt mitään ohjetta etsimään, vaan tein "mää itte"-periaatteella. Varmasti olisin jonkun ohjeen löytänyt, kun olisin hiukan googletellut, mutta jääräpäisyyttäni päätin koittaa itse keksiä miten nämä tehdään, eikä pienestä aivojumpasta nyt liene haittaa.

Aloitin hahmottelemalla kaavat kuopuksen vanhojen vauvatumppujen mukaan. Ensimmäiset tein tämän kaavan mukaan, jolloin siis tarvitaan yksi päälinen ja yksi vuori per tumppu.

Näihin tumppuihin leikkasin palat näin (lähinnä ison kuvion vuoksi). Tarvitaan siis 4 päälipuolen palaa, 4 vuoripalaa sekä resorit molempiin tumppuihin.

Tämän jälkeen ompelin vuoret ja päälliset, kummatkin oikeat puolet vastakkain.

Vuoriin jätin kääntöaukot.

Sen jälkeen surautin resorit.

Ja tämä oli se suurin aivojumppa osuus. Eli vuoren laiton resorin sisälle, oikea puoli resoriin päin. Ja päälipuolen sitten laiton päälimmäiseksi, siinäkin oikea puoli resoriin päin. Ja sitten surautin kaikki kappaleet yhteen.

Ja niin se vain onnistui kuin onnistuikin, kun kääntelin ne oikein päin niin ihan tumpuilta näyttivät. Lopuksi vielä ompelin koneella (jos osaa ommella kauniita piilopistoja käsin, niin kenties saisi vielä huomaamattomamman lopputuloksen) kääntöaukon umpeen.

Ja siinä ovat siis toinen tumppu nurjalta ja toinen oikealta puolelta.

Ja kaveriksi tietyksi sopiva myssy.

Skootterit huristelee taas

Kun omien jätkien kaapit pursuilee vaatteita, 

onni on saada ommella ystävien lapsille.

Tällainen setti tuli hurautettua 3kk-ikäiselle ihanalle pikkuhepulle syksyksi.

Myssy (noin) kokoa 44, paita 74.

Myssyyn tein vuoren yksivärisestä ruskeasta trikoosta.

"IIIIIJH!" eli "MOPOJA, mäkin haluun!"

Kaavat:

Pipo "neliöpipo"

Paita: OB 3/2012 Robots t-paita, pienin muokkauksin.

Kankaat:

Skootteri trikoo Noshilta

Ruskea trikoo ja resori Eurokankaasta.

VAUVA!

Voi ihanuus mikä maanantai!
Käytiin kyläilemässä naapureiden luona. 

Naapureiden, joilla on vauva.

Pikkuinen, kaksiviikkoinen, suloistakin suloisempi tuhistelija.

Miten pieniä vastasyntyneet ovatkaan,
sen unohtaa niin nopeasti.

Viemisiksi olin ommellut parit nutut ja tumput.
Jotka taisivat olla vielä valtavia, vaikka ommellessa ne niin pieniltä tuntuivatkin. 

Molemmat tumput olivat vuorelliset. Apilatrikoossa käytin vuoreen ja pääliosaan samaa kangasta. Froteisiin tein vuoren keltaisesta trikoosta.

Apilamyssyn tein yksinkertaisesta trikoosta, ajatuksella kesähatuksi. Halusin myös koittaa vuorellista versiota eli froteiseen myssyyn tein vuoren trikoosta.

 ...Krooniselle vauvakuumeilijalle ei tee kyllä yhtään hyvää nähdä tuollaisia pikku kääryleitä... 

Kaavat:

Tumppujen kaava oma kokeilu

Myssyt: OB 6/-12 Höpönassu teddylakki, pienin muokkauksin.

Kankaat:

Apilatrikoo Fabriinasta

Raitajoustis Myllymuksuilta

Keltainen trikoo ja resorit Majapuulta

Kesä yllätti äidit

Talvi yllätti autoilijat. Joka vuosi se vaan yllättää. No, kesä yllätti äidin. Tai äidit, samailmiön olen (onneksi) huomannut muidenkin äitien blogeissa. En siis ole maailman huonoin äiti.

Itse asiassa luulin, että kesävaatteita olisi ollut ihan sopivasti. Ei sitä kesän aikana nyt monia shortseja tarvitse, sataa kuitenkin koko kesän. Mutta alkukesä olikin niin ihanan aurinkoinen ja lämmin, että kesävaatteet eivät sitten riittäneetkään.

Alkukesästä tulikin pyöräytettyä vähän täytettä kesävaatevarastoon ja ovat olleet niin kovassa käytössä, että vasta nyt sain niistä kuvat otettua. (Aurinkosetit molemmille pojille esittelinkin jo aiemmin täällä.)

Minulle on iskenyt kyllästyminen kirjaviin vaatteisiin. Väriä saa ja pitää lastenvaatteissa olla, mutta olen kaivannut vaatekaappiin ihan yksivärisiä vaatteita, joita olisi sitten helppo yhdistää eri vaatteisiin ja kaikkiin kivoihin kirjavampiin kuoseihin. Niinpä pöyräytin ihan perus teepparin keltaisesta Majapuun trikoosta ja kaveriksi esimerkiksi nämä Noshin joustofroteesta tehdyt shortsit.

Minulla on tapana aina tehdä (tai ostaa) valmiit setit, että varmasti löytyy asukokonaisuuksia. Nyt kuitenkin olen yrittänyt alkaa muokkaamaan vaatevarastoa siiihen suuntaan, että kaikki vaatteet sopisivat yhteen tai edes suurin osa. Joten tässä sama teeppari Myllymyksujen bambujoustofroteesta tehtyjen iisipiisi-shortsien kanssa.

Ja keltainenhan on siis kesän väri ja nämä "iisipiisi"-pöksyt ovat mun uusin ihastuksen kohde. Tosi helppo tehdä ja ovat tosi veikeät, ohje löytyy uusimmasta Ottobrestä (vähän piti kaavaa muokkailla taas solakammaksi).

Rakkaus uusretroihin vaatteisiin vähän kostautui, kun kesä tuli. Kaappi pullollaan velouria ja joustofroteeta. Ei mitään hellekelien ykkösmateriaaleja, vaikka muuten ihania ovatkin. Olen hiukan ylireagoiva tuon auringon suhteen, joten puen lapset niin pitkään kuin mahdollista pitkähihaisiin, joten ompelin myös yhden kevyen trikoisen pitkähihaisen, ettei tarvitse poikien pitkähihaisissa velourpaidoissa hikoilla.

Virheestä oppineena tuli nyt sitten tilattua isoveikalle kesäalesta Racoonin välikausihaalari. Jos vaikka syksy ei pääsisi yllättämään. Mutta nyt ei mietitä syksyä. Kassiin on pakattuna kesävaatteet Juhannuksen juhlintaa varten!

Hyvää Juhannusta kaikille!

Kaavat:

Paidat: OB 3/2012 "Tooth Troll" t-paita, kaavaa muokattu.

Pöksyt: Ottobre 3/2013 Easy Piece trikoohousut, pieniä muutoksia kaavassa.

Ruskeat shortsit: oma kokeilu.

Kankaat:

Keltainen trikoo, raita trikoo ja resorit Majapuulta.

Keltaraidallinen bambujoustofrotee Myllymuksuilta

Rurkearaidallinen joustofrotee Noshilta.

Aurinko velour Naperonutusta.

Aurinkoni

Jokseenkin hiljaiseloa ollut tässä kesän alkuun blogin suhteen koska:
a) ollaan nautittu kesästä, enkä ole ehtinyt/viitsinyt istua sisällä tietokoneen ääressä
b) ollaan nautittu kesästä, enkä ole  ehtinyt/viitsinyt istua sisällä ompelukoneen ääressä tai virkkuukoukku kädessäkään
c) ollaan nautittu kesästä eli ollaan oltu ulkona ja seikkailtu päivät pitkät ja iltaisin äitikin on ollut niin ulkoilusta väsähtänyt, ettei ole jaksanut tehdä juuri mitään
d) blogin lisäksi aivoni ovat kesälomalla, enkä ole saanut mitään tähdellisiä ajatuksia blogiin kirjoitettavaksi.

Tässä nyt yksi projekti, joka taas kesti oman aikansa. Kankaat tilasin ja sain jo talvella. Inspiraatiota ja kaavoja odottelin hetken ja toteutuskin eteni sauma silloin tällöin ommellen. Mutta valmista tuli, hyvä että ehtivät kesäksi valmiiksi. Kesävaatetta aurinkoisille pojilleni, auringoilleni.

Veljeksille.

Pienemmän kesähaalari.

Ison pojan shortsisetti.

Kaavat:

Haalari, kirpparilöytöhaalarin mukaan piirretty.

Paita: Ottobre 3/2013 Brave Fireman raglan t-paita.

Pöksyt: Ottobre 3/2013 Easy Piece trikoohousut, resoreita muutettu.

Kankaat:

Naperonutun Aurinkojoustofrotee, kuosi Onni ja Ilona

Raitatrikoo Majapuulta

Musta resori Eurokankaasta

Tupsun ohje ja inspiraatio

Taas yksi tällainen "retro-askartelujavinkki". Ainakin minä muistan lapsuudestani tupsupunatulkut ja -pääsiästipuset. Mainiota sorminäppäryyttä (ja kärsivällisyyttä) kehittävää puuhastelua niin pienille kuin isommillekin. Muistiin palautteluna, näin se tehdään:

Ensiksi leikataan kartongista tai paksusta paperista kaksi samanlaista rinkulaa.

Sitten vain aloitetaan kiertämään lankaa rinkkuloitten ympärille.

Ja sitä kierrettään ja kierretään, kunnes reikä rinkuloitten keskellä umpeutuu kokonaan. Loppuvaiheessa täytyy apuna käyttää neulaa.

Sitten leikataan langat poikki pahvien välistä leikaten. Itse tykkään jättää rinkulaan ohuen sektorin ilman lankaa, mistä sitten on helppo aloittaa leikkaaminen.

Lopuksi solmitaan lanka tiukasti pahvien välistä ja repäistään pahvirinkulat irti.

Ja tadaa, tupsu on valmis!

Kerrotaan nyt, ettei se eka tupsu tullut ihan "tadaa" vaan. Sitomis/leikkaamis vaiheessa meni jotain vikaan, tai sitten se johtui liukkaamasta langasta tai yrityksestä tehdä liian pieni tupsu... Oli miten oli, noin puolentoistatunnin lankojen pyörittelyn lopputuloksena minulla oli vain kasa lankasilppua. Olisin voinut ottaa siitäkin "tupsusta" kuvan, mutta sillä hetkellä se ei kyllä yhtään huvittanut. Pääsi ihan ruma sana suusta ja menin kiukkuisena nukkumaan. Aamulla kyllä jo vähän huvitti ja uskalsin yrittää uudelleen.

Inspiraatio tupsunäpertelyyn iski, kun ompelin tilaustyönä Metsolan keltaisesta bambi-kankaasta teepparia ja myssyä. Sommittelin siihen sitten erivärisiä resoreita ja jotenkin tuo musta ja keltainen vaan kolahti. Koska paita sai mustat yksityiskohdat, piti pipostakin tehdä settiin mätsäävä. Tuli kyllä niin söpöset, vaikka itse sanonkin. Melkein teki mieli pitää itsellä tämä setti.

Kankaat:

Metsolan Keltainen bambi,

musta resori Eurokankaasta.

Tupsun lanka: musta isoveli

Kaavat:

Paita: OB 3/2012 Robots t-paita, pienin muokkauksin.

Pipo oma sovellus.

Vaatekaapin uusimista

Iso kassillinen vaatteitta pakattu kierrätykseen vietäväksi. Kaapista löytyy nyt tasan yhdet istuvat housut. Ne ainoat, jotka olen ostanut lasten syntymän jälkeen. (Kaikki muut ovat liian isoja, en kai saisi valittaa.) Muutenkin vaatekaapin sisältö koostuu lähinnä kulahtaneista bändipaidoista ja roikkuvista housuista ("Äiti, miksi sulla on isin housut?" APUA!), joita kehtaa pitää ehkä puistossa, muttei juuri muualla. Tarttis varmaan tehdä jotain... Ja teinkin. Yhden tunikan... Tai siis jo toisen... Kai tämä operaatio vaatekaapinuusiminen tästä edistyy.

Jälleen villiä värinkäyttöä. Mut eipä oo kokomusta.

Jopoja

"Minä ajan kuin tuulispää
 polkupyörälläni, ja jää
 kauas taakse kaupungin melu;
aurinko paistaa, kun alan
 alamäkeen kiihdyttää...
 miellyttävää!"

 Oon ihan rakastunut Majapuun neuloksiin.

Ja näitä musta-valkoisia jopoja oli ihan pakko saada,

ihan itselle!

Aika päheetä.

Ja aurinko todellakin paistaa

ja mittarissa 19 astetta.

Melkeen kesä!

Ei muuta ku kevätaurinkoon fillaroimaan!

Kaavat:

Paidan kaavan pohjana T-paidan kaava Joka tyypin kaavakirjasta

Pipo: Ottobre 3/2012 Baggy Look-pipo.

Kankaat:

Jopo neulos, raidallinen resori ja musta trikoo

majapuulta kaikki.



Ps. Tästä kankaasta tuli myös peruspaita kaverille.

Veljekset kuin ilvekset... eiku kettuset!

Lisää Noshia! Nyt näitä ihania kettusia lapsosteni päällä. Ollaan vähän jo kesäfiiliksissä. Eilen oltiin liikenteessä ekaa kertaa tennarijenginä ja isoveli sai uudet aurinkolasit. Sitten soviteltiin vielä vähän näitä uusia kesäkuteitakin. Mutta kohta onkin jo toukokuu, kesä on ihan lähellä!

Isoveikan setti.

Pikkuveikan setti.

Tein eka pikkuveikan pöksyt ja ajattelin ihan esteettisyys syistä tehdä taskut. Onhan ne kivannäköiset ja piristävät vähän perushousua. Muistin kuitenkin näitä tehdessä, kuinka ärsyttävä asia taskut kesähousuissa on. Ne ovat nimittäin aina täynnä hiekkaa ja yleensä se hiekka taskuista päätyy vähintäänkin eteisen matolle ellei jopa pidemälle kotiin, joten isoveljen versioista jätin taskut pois, jotta näistä tulisi kivat käyttöpöksyt.

Pikkuveikan sovituskuva. Hiukan on vielä pöksyissä kasvunvaraa. Katsotaan tapahtuuko venahdusta kesäksi vai saako isoveli nämä ja tehdään pikkuveikalle uudet.

Isoveljen setti. Aluksi en tiennyt mihin kankaaseen yhdistäisin tuon keltaisen kettukankaan. (Ainahan on pakko tehdä setti, jotta varmasti löytyy kaapista sopiva pari.) Tuo ruskeakettu ja oranssi joustofrotee kun kuuluivat ihan selvästi yhteen. Kutsuilla sitten hipelöin tuota tummanruskeaa joustofroteeta ja halusin ehdottomasti siitä isoveljelle housut ja hyvin istuu keltaisen ketun kanssa, kun lisäsi vielä paitaan samansävyiset resorit. Ihastuin ihan täysin tuohon Noshin joustofroteeseen. Se on ihanan jämäkkää ja hyvälaatuisen oloista. Pitää varmaan tilata lisää, että saan itsellenikin siitä jotain!

Kankaat:

Kaikki kankaat Nosh organics

Kaavat:

Molemmat shortsit omia kokeiluja

Pikkuveikan paita: OB 3/2012 Robots t-paita, pienin muokkauksin.

Isoveikan paita: OB 3/2012 "Tooth Troll" t-paita, pienin muokkauksin.

Majapuun kaivureita, osa 1

Noin vuosi sitten aloin kiinnostua ompelusta, ihan vain ajatuksella "olisihan se ihan kiva vähän ommella lapsille jotain pientä kivaa". Äitini opastuksella tutustuin ompelun perujuttuihin ja peruspaitoja ja pipoja kertyikin aika läjä. Nopeasti jäin koukkuun ihaniin kankaisiin, joista kaapit ovat täyttyneet. Ihania kankaita kun tulee enemmän kuin ehdin ommella. Syksyllä sitten menin ja ostin vielä itselleni tyyriin, uuden ompelukoneen.

Kehitys antikäsityöihmisestä fanaattiseksi kangashamsteriksi on tapahtunut yhdessä hujauksessa, aivan huomaamatta. Viime viikolla säikähdin ehkä hiukan itsekin, kun huomasin kyttääväni koneella, että yksi tietty kangas tulisi myyntiin. Nimittäin nämä ihanat kaivurit, joita sainkin napattua itselleni mustana ja turkoosina. Siinä jäi lenkit ja kauppareissut kakkoseksi, kun piti vähän väliä kurkkia koskakoskakoska on syytä hyökätä kuin hyeena Majapuun verkkokauppaan, ettei vain mene tämä kangas sivu suun. On tämä käsitöitä harrastavan kotiäidin elämä vaan raadollista peliä. Nopeat syövät hitaat ja taistelu on kovaa. Mutta kyttääminen kannatti, lenkille ja kauppaan ehtii myöhemminkin, mutta iltaan mennessä oli kaivurikankaat jo loppu.

Ihan käsittämätöntä menoa! En voinut aavistaakaan millaista peliä tämä "ompelen vähän lapsille jotain pientä kivaa" voisi olla. Huomenna olisi tiedossa sama raaka selviytymistaistelu Majapuun palomieskankaista. (Tietokoneelleni tarvitsisi varmaan asentaa joku ihanien kangaskauppojenesto-toiminto.)

Mutta tässä siis ensimmäinen tuotos kaivurikankaasta. Tämän paidan tein samalle kaivuripojalle, jonka synttäreille askartelin kaivurikakun. Toiveena oli aika löysä, helposti kolmevuotiaan itsepuettava, kasarityylinen paita kasvunvaralla. Sovittelin sitä yhteen jo aiemmin tehtyjen mustien housujen kanssa.

Kaivuri paita ja mustat froteehousut.

Sovituskuva. Vitsi mikä poseeraaja tää meidän kolmevuotias onkaan! Aika vauhdikkaasti hän aina keimailee kameran edessä, mutta nämä "rantavahtiposeeraus"(joksi herra siis itse tätä touhua kutsuu, kiitos Harri ja dinot lomalla kirjan)-kuvasarjat ovat kyllä aina yhtä hauskoja.

Kasvunvaraa on. Tein hihoihin pitkät resorit, jotka voi halutessaan kääntää tai pitää pitkänä (tässä kuvassa siis käännettyinä). Antaa mukavasti lisää käyttöikää ja itse tykkään noista pitkistä resoreista, ne on coolit.

"Ei oteta tätä pois. Se on oikein mukava!" 

Kaavat:

Paita: Ottobre 4/2012 Little Lamb raglanhihainen trikoopaita,
muutoksia hihan ja helman pituuksissa sekä resoreissa.

Housut oma kokelu.

Kankaat:

Kaivurikangas ja mustakeltainen resori Majapuulta

Musta frotee ja resori kaapin kätköistä.