sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Kuusen koristeita

Meillä on ollut joulukuusi jo kuukauden päivät, tietenkin lajiketta Plastos Anttilas. Sopii astmaperheelle sekä joulufaanikolle, joka haluaa pystyttää joulukuusen jo marraskuussa. Kuusen koristelu oli kuitenkin tänä jouluna pitkällinen prosessi. Ensinnäkään meillä ei kamalasti ole koristeita. Ennen lapsia kotia ei juuri edes koristeltu joulukuntoon, koska kotona tuli hyvin vähän oltua joulun aikaan. Kovin monta lapsellista joulua ei vielä ole takana, joten paljon ei ole ehtinyt joulukoristeita vielä haalia, etenkin kun haluaa tehdä kaiken itse, eikä ostaa valmiina marketista.


Ensimmäinen dielemma oli millä saada ruma rautajalkahäkkyrä piiloon. Ajattelin, että ostan kukkaruukun/maljakon tai valkoisen sinkkisangon, mutta sopivan kokoista ei löytynyt. Tai oikeastaan tarpeeksi isoa. Pohjan halkaisijan olisi pitänyt olla melkein 40cm, mikä kavensi valikoimaa ja jäljelle jäi vain muutama, jotka eivät joko miellyttäneet tai olivat turhan tyyriitä. No kätevänä emäntänä kipaisin lankamaailmasta kuteita ja väkersin jonkinnäköisen korikyhäelmän. Vähän itsetehdyn näköinen, mutta parempi sekin kuin ruma kuusen jalka.



 Tietenkin pipareita laitettiin tänäkin vuonna kuuseen, täytyyhän siinä muovikuusessakin joku joulun tuoksu sentään olla.  


Seuraava operaatio oli joulukoristeiden askarteleminen valkoisesta taikataikinasta.
Siitä tulikin koristeita ympäri kämppää, myös kuuseen.

 
 


 Viimeinen operaatio kesti aika pitkään. Bongasin jostain joululehdestä vanhoista kirjan sivuista tehdyn viirinauhan ja ajattelin, että sepä voisikin olla kiva idea kuusen koristeeksi. Joskus alkukuusta jo leikkelin vanhasta kirjasta viirejä, jotka kuitenkin saivat odottaa tähän päivään asti jatkotyöstöä. Ensiksi siis leikkasin valkoisesta paperista mallin, jonka mukaan leikkasin viirejä, jotka liimasin mustaan hamppunaruun. Alkuperäisessä verisiossa viirit oli pujoteltu naruun neulan kanssa.  Sitten kun vauhtiin pääsin viirinauhaa tulikin niin paljon, että päätin laittaa sen puoliksi, koska pienen kuusen ympärille riitti tuo puolikaskin(5m). Toiseen puoleen päätin tehdä perunaleimasimella tähtiä. Perunasta sai helposti tähtileimasimen pienen piparkakkumuotin avulla. Värinä käytin mustaa sormiväriä. 


Lopulta kuuseen päätyi viiri ilman tähtiä, koska muuten kuusessa olisi ollut liikaa tähtiä, kun niitä oli jo tehty taikataikinasta. Pakko myöntää, että olen pikkuisen ylpeä, sillä kaikki kuusen koristeet ovat ihan itse tehtyjä, latvatähteä lukuunottamatta. No täytyy sitä joku projekti ensi joulullekin jättää.


Toinen viirinauha meni olohuoneen seinälle. Ja se taitaa jäädä siihen vielä tammikuuksikin, siitä voisi ottaa inspiraatiota 2-vuotissynttärijärjestelyihin.


Hyvää Joulua Kaikille!



keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Jouluherkkuja lahjaksi

Tässä muutama vinkki itsetehdyiksi joululahjoiksi.



Joulumakeiset ovat ihana joululahja. Ja ohjeita löytyy jos jonkin moisia, nekkuja, vaahtokarkkeja, toffeeta, marmeladeja... Innostun aina joulun alla testailemaan makeisten tekoa ja usein se innostus lopahtaa, koska ei se sitten ollutkaan ihan niin helppoa. Marmeladimassa ei hyydy tai nekut palaa pohjaan. Makeisten tekeminen on tarkkaa puuhaa, puhutaan grammoista ja lämpömittarin tarkkailusta. Ei tarvita kuin pieni virhe ja koko massa on pilalla. Tänä jouluna olen ehtinyt testaamaan itsetehtyjä hopeatoffeita, vegaanisena versiona tietenkin (alkuperäisen epävegaanin version bongasin mummilassa jostain joululehdestä). Ja ne onnistuivat! Jos tänä jouluna ei sitten enää yrittäisikään muita, vaan olisi tyytyväinen tähän sataprosenttiseen onnistumiseen.

Hopeatoffee
(n.30kpl)

1dl sokeria
1dl Pirkka lakritsikastiketta
3/4dl vaaleaa siirappia
3/4dl vegaanisti vispikermaa (käytin Alpron Soya vispautuvaa)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja sekoita. Kuumenna välillä sekoittaen, kunnes seos on 120 astetta. Kumoa toffee hyvin öljyttyyn vuokaan ja anna jäähtyä niin, että massaa pystyy käsittelemään. Siirrä massa öljytyin käsin leivinpaperille ja muotoile parin sentin paksuiseksi tangoksi ja kääri se leivinpaperiin. Laita massa jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Paloittele tanko suupaloiksi (leikkasin saksilla) ja kääräise palat sellofaaniin tai vastaavaan. Makeiset säilyvät huoneenlämmössä.


Edellisen hyvän myyntipuheen jälkeen täytyy todeta, että poikkeus vahvistaa säännön. Makeisista varmaan helpoimpia ovat suklaatyffelit. Keitä massa, anna jäähtyä ja pyörittele palloiksi. Ei tarvuta kummallisia raaka-aineita tai erityisvälineitä. Kattila, puukauha ja pari lautasta riittä. Lisäksi tryffeleitä on tosi helppo muokata maustamalla niitä oman maun mukaan. Täältä löytyy perustryffelimassa ohje epävegaanina.

Vegaaniset suklaatryffelit

200g tummaa suklaata
3/4dl soijavispiä
n.1rkl margariinia
1/2tl suolaa
2tl vaniljasokeria
1/2tl kanelia

Pinnalle:
Tomusokeria ja/tai kaakaojauhetta

Kiehauta kerma ja margariini kattilassa. Nosta pois liedeltä ja lisää paloiteltu suklaa. Kun suklaa on sulanut, lisää mausteet. Sekoita tasaiseksi, ÄLÄ VATKAA. Jätä huoneenlämpöön jäähtymään 6-8 tunniksi.

Kun massa on jäähtynyt ota lusikalla nokare ja pyörittele palloiksi. Pyöräytä kaakaojauhoissa/tomusokerissa (oma suosikki versio oli, kun pyöräytti ensin tomusokerisssa ja sen jälkeen kaakaossa) ja nosta pallerot lautaselle tai leivinpaperille jähmettymään.

Tämä tryffeliresepti on muokattu epävegaanista versiosta. Tykästyin ohjeeseen, koska näitä tryffeleitä voi säilyttää huoneenlämmössä ja näin ne sopivat oivasti paketoitavaksi vaikkapa joululahjaksi. Jääkaapissa jäähdytetty tryffelimassa vaatii jääkaappi säilytyksen ja jääkaapissa säilytettävät tryffelit lössähtävät nopeasti huoneenlämmössä. Lisäksi perustryffelimassaa on helppo muokata maustamalla. Lisäämällä muutama tippa aromia/likööriä/rommia tai käyttämällä erilaisia mausteita, vaikkapa piparkakkumausteita, appelsiininkuorta tai chiliä.


Maustetut mantelivat ovat ihania! Näitä taisin pyöräyttää sukulaisille viime jouluna. Tosi helppoja ja helposti varioitavia. Voi tehdä pelkällä sokerilla tai lisäillä haluamiaan mausteita kuten kanelia, valmista piparkakkumausteseosta, chiliä, appelsiininkuorta...

Joulumantelit

2dl/150g manteleita (kuorellisia tai kuorettomia)
1dl ruokokidesokeria
3/4dl vettä
1-2tl kanelia tai piparkakkumaustetta
(tai muita jouluisia mausteita maun mukaan)

Mittaa kaikki aineet paistinpannulle tai kattilaan. Sekoittele miedolla lämmöllä kunnes neste on haihtunut ja sokeri tarttuu manteleihin(vaatii kärsivällisyyttä). Kaada mantelit leivinpaperille, erottele haarukalla ja anna jäähtyä.


Jos makeisten teko ei innosta, aina voi myös leipoa. Pikkuleivät ovat siitä hyviä, että ne säilyvät melko pitkään. Esimerkiksi kinuskikeksit ovat tosi herkullisia ja helppoja ja kerralla saa tehtyä isommakin satsin.

Kinuskikeksit

100g margariinia
1dl fariinisokeria
2rkl (vaaleaa)siirappia
2 1/4dl vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää loputaineet ja sekoita hyvin. Tee taikinasta pallo ja jaa se kahteen osaan. Leivo osat pötköiksi pelille, lististä ja tee raidat haarukalla. Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia. Leikkaa pötköt kekseiksi kuumana.


Ja jos ei oikein välitä leipomisestakaan tai haluaa varmistaa, että lahjan saaja saa nauttia tuoreista leivonnaisista, voi lahjaksi antaa suklaakakun purkissa. Tee vain valmis jauhoseos purkkiin, kirjoita "lisää vain maito ja öljy"-ohje purkin kylkeen, koristele purkki ja kaveriksi voi vaikka ostaa kivan mukinkin. Tällaisia suklaakakku mukissa-tyyppisiä ohjeita löytyy netistä useampiakin ja jostain bongasin samalla tyylillä lahjaksi tehdyn leivän pullossa.


Maikoisaa joulun odotusta!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulukortteja ja jouluinen (vegaani)juustokakku


Taas vähän hiljaiseloa blogin puolella, mutta loppuviikko oli yhtä hulinaa ja pikkujoulua! Ensin äiti-taapero-pikkujoulut ja sitten ensimmäistä kertaa mama-kerhon historiassa (rumpujen pärinää ja fanfaareja) mamat lähtivät illastamaan ilman lapsia! Ja olipas kyllä huippu ilta. Kuusi ihanaa naista, hyvää ruokaa (kiitos ravintola Fontille, että olivat huomioineet myös vegaanin) ja paljon naurua. Eikä yhtään kaatunutta maitomukia, murusia pöydän alla, kiljumista tai karkailua. Ja me osattiin keskustella muustakin kuin lapsista. Ihan tajutonta!

Muksupikkujouluihin askartelin viemisiksi jouluisen juustokakun:

Pohja:
200g Annas Peparkakoreita
100g margariinia

Täyte:
2,5dl/1pkt Alpron soijavispiä
225g/1pkt Tofuttia
1dl tomusokeria
1rkl sitruunamehua
1tl vaniljaa
1tl kanelia
½tl piparkakkumaustetta

Pinnalle:
2dl glögiä
1dl hyytelösokeria
lumihiutaleita sokerimassasta

Valmista keksipohja. Murskaa piparit, sulata margariini ja yhdistä. Taputtele vuoan (halkaisija n.20cm) pohjalle ja reunoille. Laita pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Vatkaa soijakerma vaahdoksi. Laita tofutti toiseen kulhoon ja pehmitä sitä hieman sähkövatkaimella. Lisää tofutin sekaan tomusokeri, sitruunamehu ja mausteet. Kääntele lopuksi joukkoon kermavaahto. Kaada täyte keksipohjan päälle ja anna hyytyä ainakin pari tuntia.

Kiehauta glögi (tarvittaessa laimenna vähän, ettei tule liian makeaa, kun lisätään sokeri). Lisää hyytelösokeri koko ajan sekoittaen ja kiehauta uudelleen. Anna jäähtyä hetken ja lusikoi varovasti kakun pinnalle. Anna hyytyä taas muutama tunti tai vaikka yön yli.

Lopuksi koristele kakku esimerkiksi sokerimassa/marsipaanikoristeilla, tomusokeri-vesiseoksella tai piparkakuilla.


Mama-kerhon lisäksi joulujuhlaa vietettiin myös perhekerhossa, joiden ihanille täteille askartelimme lumihiutalekortit. Anna taaperolle/vauvalle kynä, paperia ja taiteellinen vapaus. Kun taideteos on valmis piirrä halaumasi mallisella piparimuotilla ääriviivat ja leikkaa kuvio irti.


Ja jalosta kortiksi. Samalla idealle tehtiin isänpäivänä sydänkortteja.


Ja jos selaa tätä blogia, voi huomata että lapsen kädenjälkiä ja jalanjälkiä voi varioida vuoden jokaiseen juhlaan sopivaksi (esim. isänpäiväksi, äitienpäiväksi/kevään juhliin, pääsiäiseen...). Joulukortteihinkin minulla oli taas visio tai oikeastaan kaksi visiota, mutta koska muksut eivät olleet kovin yhteistyöhaluisia tai muutama kortti saatiin toteutettua (muttei sitä muutamaa kymmentä, että kaikille sukulaisille olisi saanut) jouduin tyytymään niihin lapsiperheen perusjoulukortteihin eli valokuvakortteihin.


Kun maalaa peukun ja osan kädestä punaisella ja muut sormet valkoisella, tadaa, se onkin tonttu!


Ja kun poikia on kaksi, on tonttujakin kaksi.


Tai jos ei ole kuin valkoista maalia, voi kädenjäljestä tehdä parran ja punaisen myssyn voi liimata paperista/huovasta/kankaasta.

Laitetaan tämäkin idea tänne talteen, jos vaikka ensi jouluna jo malttaisi jätkät askarrella enemmän kuin kolme korttia. Ja vinkkinä tietysti muille, jotka ehkä vielä pohtivat millaisen joulukortin askartelisi taaperon kanssa.



maanantai 9. joulukuuta 2013

Paperista askarreltu lahjalaatikko

Tästä mun blogistahan on nyt vallan kuoriutumassa askartelublogi! Mut joulunaika saa sisäisen näpertäjänä valloilleen ja täytyyhän tätä näpertämisen ilosanomaa nyt jakaa muillekin! Tai ainahan minä tykkään näperrellä, mutta joulu antaa mahdollisuuden testailla ja näperrellä kaikenlaista, kun kotia voi koristella ja askarrella joulukortteja ja -lahjoja.

Tällä kertaa tällainen simppeli lahjalaatikko-askartelu. Isoveli aikoinaan opetti minulle tällaisen. Olen suuri itsetehtyjen lahjojen fani ja tällaiseen itsetehtyyn lahjarasiaan on mukava sujauttavaa vaikkapa itsetehtyjä joulunamusia, -koristeita tai muita lahjoja. (Kuinka monta kertaa sanan itsetehty saa mahtumaan yhteen postaukseen?)

Tein laatikot A3:n vesiväripaperista. Ensiksi ajattelin, että teenkin ekologisia lahjakääröjä joulumainoksista, sanomalehdistä sun muista, mutta niiden paperi oli liian ohutta tai en ollut tarpeeksi näppärä. Laatikko oli helpompi taitella hieman jämäkämmästä paperista, kartongistakin onnistui. Isoveljen kanssa näitä näperrettiin tapetista.


Leikkaa ensiksi A3-paperista neliönmuotoinen pala.


Tämän jälkeen taita neliön toiset kulmat yhteen.


Avaa paperi vielä neliöksi ja sen jälkeen taita kaikki kulmat neliön keskelle.


Tämän jälkeen taita kaikki reunat keskelle.


Ja avataan vielä isoksi. Keskelle muodostuva neliö on valmiin laatikon pohja.


Sitten avataan kaksi vastakkaista kulmaa.


Tähän asti homma oli ihan selvää, mutta nyt se haastavin vaihe, jota on vähän vaikea selittää tai kuvata, se täytyy vain hoksata, miten se menee. Mutta siis toisen avatun kulman läppä nostetaan ylös ja kulmat taitetaan sisäpuolelle. 


Kun kulmat on saatu asettumaan kivasti sisälle taiteaan läppä eteen niin, että kulman kärki on taas kesellä ja laatikossa on nyt kolme reunaa.


Tee sama hankala loppuvaihe toiselle avatulle kulmalle ja laatikko on valmis. Jos haluaa, voi kulmien alle laittaa tipat liimaa ja laatikko pysyy varmasti kasassa. Pohjalle voi myös liimata palan paksumpaa pahvia tai paperia, jos haluaa pohjasta jämäkämmän.


Vastapariksi tee toinen hieman pienempi laatikko
(alalaatikon aloitusneliön sivu oli noin 2cm pienempi kuin kansilaatikon sivu).


Sitten vaan täyttämään rasia vaikkapa itsetehdyillä tryffeleillä.
(yksi tryffeli ohje on täällä ja vegaaninen versio täällä.)


Nätti rusetti vielä päälle ja kyllä kelpaa! Paperi voisi olla värikkäämpää tai voisi vaikka antaa lasten pikkukätösin maalata/piirtää ensiksi paperiin ja sitten koota siitä laatikko, vähän taaperodesignia.



sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Itsetehdyt joulukoristeet osa2: Suklaatalo

Marraskuu on mulle se vuoden kaamein kuukausi. Pitkä, pimeä ja kylmä. Sen aikana pelkän arjen pyörittäminen on jo saavutus. Marraskuun ankeudesta selvinneenä ja kalenterin sivun käännyttyä joulukuun puolelle sitä jostain löytyy jouluhössötysenergiaa. Toisin sanoen energiaa mitä kummallisimpiin projekteihin. Sitä voisi vaikka rakantaa talon suklaasta.


Esimmäiseksi pitää tietenkin leikata sopivat palat. Pidän aina kiehuvaa vettä lähellä, jotta pystyn kuumentamaan veitsen. Kuumalla veitsellä leikatessa suklaa ei lohkeile miten sattuu, vaan saa leikattua haluamansa kokoisia paloja.


Sitten alkaa osien tuunaus. Seiniin tein hirret juustohöylällä.


Kuumalla lusikalla tein kattopäreet.
Tämä työvaihe oli kuitenkin aivan turha, koska rakennusmestari vaati namukaton.


Sitten pursottamaan ikkunoita ja muita koristeita sulalla valkosuklaalla. Pastillit liimasin kattoon myös sulalla suklaalla. Tässä vaiheessa tietenkin kannattaa antaa koristeiden jämähtää kunnolla, ettei turhaan niitä sotke (nimimerkki "malttamaton rakentaja").


Sitten vain mökki kasaan. Tässäkin vaiheessa pidin kuuman veden lähellä. Sulattelin yhteen liitettävät kohdat ja painoin yhteen. Liimana toimi siis sula suklaa. Ensin kannattaa kasata talo ja antaa sen liimautua ja vasta myöhemmin lisätä katto. Tarvittaessa koloja voi tilikitä sulalla suklaalla. Mökin pihalle tein tryffelilumiukon.

Suklaatalon rakentaminen on melkeinpä helpompaa kuin perinteisen piparkakkutalon, koska tässä ei tarvitse pelailla polttavan sokerin kanssa. Suklaa on myös muokkautuvainen, sitä on melko helppo muovata. Lisäksi suklaaseen voi itse tehdä kuvioita, koukeroita sun muita koristeita, joten se ei välttämättä tarvitse nameja tai muita koristeita. Suosittelen testaamaan tätä vaihtoehtoa, jos piparkakkutalo-operaatio tökkii.

Meille ei siis tänä(kään) vuonna tule piparkakkutaloa vaan tällainen suklaamökki koristaa olohuoneen pöytää. Katsotaan vain kuinka kauan, sen verran on pienet ihmiset sitä himoinneet. Lumiukolle meinasi jo käydä kalpaten.


tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukoristeita soodasta, maissitärkkelyksestä ja vedestä

Kaivettuani meidän joulukoristelaatikon esille totesin, että meillä on tosi vähän joulukoristeita ja ne vähätkin on aika rumia. Kiertelin muutaman kaupan etsien jotain kivaa, mutta ei mikään oikein iskenyt. Ei auttanu ku tehä itte.

"Valkoinen taikataikina" eli soodataikina
(gluteeniton, sopii vehnäallergisille)

1dl maissitärkkelystä
2 dl soodaa
1,25 dl vettä


Mittaa aineet kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes taikina alkaa paksuuntumaan. Älä kuitenkaan anna taikinan paksuuntua liikaa, riittää että seos puuromaista. Jos taikinasta tulee liian kiinteää, se murenee leipoessa helposti.


Kun taikina alkaa olla kiinteää, siirrä se kulhoon. Voit taputella sen varovasti kiinteäksi möykyksi. Älä kuitenkaan polta sormiasi.


Laita kostea liina päälle ja anna taikinan jäähtyä viileässä hetki.


Kun taikina on jäähtynyt, se on valmista leivottavaksi. Kauli taikina noin 0,5cm paksuksi levyksi (jos kaulii kamalan ohueksi taikina kipristyy hieman kuivuessaan ja valmiit koristeet rikkoutuvat helposti). Kannattaa käyttää maissitärkkelystä apuna, ettei taikina tartu pöytään ja kaulimeen. Halusin koristeisiin vähän tekstuuria, joten kaulin taikinan päälle erilaisia pitsiliinoja.


Sitten vain haluamallaan muotilla ottamaan koristeita taikinasta.


Pillillä saa kätevästi tehtyä reijät ripustamista varten.


Ja sitten vain antaa niiden kuivua. Koristeet kovettuvat huoneen lämmössä, kun niiden kuivua yön yli. Taikinan voi myös paistaa 75 asteessa noin tunnin verran (käännä koristeet ympäri noin puolessavälissä paistoa). Jos koristeita ei laita uuniin, ne voi tässä vaiheessa koristella erilaisilla helmillä tai nauhoilla. Kuivat koristeet voi esimerkiksi maalata tai koristeella kiilteellä, mutta kauniita ne ovat ihan sellaisenaankin.


Osan koristeista ripustin keittiön ikkunaan.


Osasta tuli joulukuusenkoristeita.


Tein myös yhden köynnöksen ovenpieleen. Naruna käytin valkoista juuttinarua. Myös naruun voi lisätä halutessaan helmiä tai muita koristeita ja naruvalintakin vaikuttaa paljon koristeen ulkonäköön (käyttääkö juuttinarua, lankaa, silkkunauhaa, mitä väriä jne.).


Ja näitähän voisi tehdä vaikka lahjaksi. Kaunis, helppo, ekologinen lahja, jonka voi tehdä vaikka lapsen kanssa yhdessä.


Ei sisällä myrkkyjä tai vaarallisia aineita, joten ei haittaa vaikka tekisi mieli vähän haukata. Tosin yhden haukun jälkeen todettiin "ei maihtu".