Pipiaskarteluja

Kyllä osaakin olla sisukas flunssa. On-off-kuumeilua jatkunut jo viikon, kukin vuorollaan nostaa uudelleen kuumeen. Mahtaako tämä ikinä loppua?! Sitä huomaa olevansa ihan ulkopuolinen muusta maailmasta, kun ei ole edes facebookissa jaksanut käydä ja lehdetkin ovat lukematta, kun ei vain jaksa!

Viikko ollaan melko tiiviisti vietetty sisätiloissa. Mitä nyt välillä joku uhrautuu viemään roskat ja käymään kaupassa hakemassa lisää pipiherkkuja ja hainpa ihan uuden pipidvd:nkin, kun alkoi "kolme autoa, yksi mestari!!!" ja "tin tidi tin tin, tiditidi tin tin" tulemaan korvista ulos.

Viikko sisällä alkaa jo vaatimaan luovuutta. Pahimmat kuumeiluhetket tietysti menevät nukkuessa. Ollaan nukahdettu kesken elokuvan, yksi on ollut nukahtamaisillaan myös syöttötuoliin. Olen "ihan vain leputtanut silmiä hetken" ja herännyt kahden tunnin päästä, kun vieressä tuhisee ja nukkuu toinen pipinen. Olen mennyt illalla kuudelta nukkumaan ja herännyt vasta 12 tunnin päästä....

Mutta sitten on niitä hetkiä, kun lääke vähän potkii ja etenkin isoveljeä houkuttelisi takapihan lätäköt Salama-autoa enemmän. Ja yritä siinä selittää, ettei me nyt voida mennä hyppimään lätäkköön, kun muutama tunti sitten sinulla oli melkein 39 astetta kuumetta. Ollaan sitten askarreltu ja vielä vähän askarreltu. Tässä jotain viime päivien tuotoksia, "pipipäivänaskartelumaratooni":

"Sininen, punainen, keltainen, ovat ainekset muiden värien..."

"Niisku tietää ja värejä sekoittaa, loppu tulos on selvästi ruskeaa!"

Pipipäivän pedagogiikkaa. nim.Varhaiskasvattaja Hyvää Päivää

Maalattiin itse sekoitetusta ruskeasta pajunoksia.

Ja liimattiin villaa kissoiksi. (Voisi tietysti käyttää pumpulia tai vanuakin.)

Maalattiin myös pupuja. Eli kastettiin etusormi ja keskisormi ja hieman kämmentä maaliin ja painettiin kartongille. Tämä oli meidän suosikkiaskartelu. Käden- ja jalanjälkiaskartelut ovat niin kivoja ja söpösiä! Ja niitä voi tehdä jo ihan pienen kanssa. Syksyllä tehtiin sieniä, jouluna poroja, isänpäivänä sydämiä... Suloisista pienistä sormista ja varpaista on vaikka mihin!

Tosin isoveljen mielestä valkoiset puput olivat tylsiä. Hän halusi tehdä tällaisia "rokkipupuja".

Kierrätysaskartelua eli vessapaperirullatipua maalaamassa.

Valmis tipu. Olisin voinut "pelastaa" tämän siinä vaiheessa, kun sillä oikeasti oli vain kaksi silmää piirrettynä, mutta sitten sille piti piirtää vielä napa ja peppu ja ja... On ainakin itse tehdyn näköinen! 

(Inhoan sitä, kun jossain päiväkodeissa "lapset tekevät" askarteluja ja tuloksena on 12 samanlaista tipua... Sitten kun minä joskus käyn tutustumassa päiväkoteihin, niin en ainakaan halua lapsiani sellaiseen päiväkotiin, minkä seiniä koristaa 12 samanlaista tipua tai tonttua tai milloin mitäkin!)

Leikkaaminen on nyt eniten pop. Toisin sanoen melko uusi taito, josta ollaan tosi ylpeitä ja vaikka lopputulos olisi paperisilppua, ihan sama, leikkaaminen on kivaa!

Tällä kertaa leikattiin pääsiäistipuja ruohikossa.

(Aika paljon on leikattu myös sitä paperisilppuakin.)

Toipilaspäivien piristykseksi Noshilta tuli postia. Nyt kun vain saisi aikaa ja energiaa ompelupuuhiin!

Ja tämä lankarulla se vasta piristys olikin! Perheen isukki, joka ei kyllä ole lainkaan kiinnostunut ompelemisesta, toi apteekkireissulla myös mustaa ompelulankaa, joka oli päässyt loppumaan. Oli oikein pistäytynyt Lankamaailmassa ja oli saanut apua "lanka-automaatin" kanssa. Olin hyvin otettu ja liikuttunut tästä, hyvä meidän isi!