Mä olen ollut niitä ihmisiä, jotka pitävät halloweenia jenkkiläisenä hapatuksena. Mutta pakko myöntää, että lasten myötä olen hurahtamassa tähän juhlaan. Karkki-keppostelu-kierroksille ei lähdetä ja naamiasujen kohdalla suosin sellaisia ratkaisuja, joita voi käyttää muinakin päivinä tai sitten niiden on oltava sellaisia, että niitä voi käyttää useamman vuoden (viitat, päähineet, naamiot, vyöt, sun muu rekvisiitta jotka eivät käy niin pian pieniksi). Koristeetkin tehtiin ihan kierrätysmatkuista. Ei siis mitään kamalaa kulutushysteriaa. Ja jos tarkkoja ollaan, ei halloween alunperin ole edes amerikkalinen juhla, vaan peräisin kelttiläisiltä. Kivat kekkerit syksyn pimeyden keskellä. Turhat nirppanokkailut sivuun, kyllä halloween nyt naamiaiskemut ansaitsee!
 |
| Ekaa kertaa askartelin kurpitsalyhdyn. Oli hauskaa. |
Tänään juhlistettiin äiti-lapsi-porukalla halloweenia naamias-nyyttäreiden merkeissä. Herkkuja oli pöytä notkollaan. Itse leivoin kemuille suklaakakkua Kinuskikissan mutakakkuohjeella. Päälle laitoin kinuksikastiketta (2dl soijakermaa, 2dl fariinisokeria) sekä paholaisenkakusta tuttua suklaakuorrutetta. Koristeeksi tein marenkikummituksia. Hu-huu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti