Neuvolointia ja synttärikirjaa

Kolmevuotisneuvolareissu ei sitten mennyt ihan mallikkaasti. Kasvu saatiin tarkastettua ja jätkä oli kasvanut oikein hienosti kranttuilustaan huolimatta. Mutta sitten kun olisi pitänyt tehdä tädin kanssa tehtäviä ja muita temppuja, niin eihän jätkä sellaisiin ryhtynyt. Ei suostunut siis yhtään mihinkään, veti vaan ihan mykkäkoululinjalla koko visiitin. No parin viikon päästä uusiksi, hiukan olen skeptinen että tuo meidän ujo ja jääräpäinen jätkä olisi yhtään sen yhteistyöhaluisempi silloin...

Nyt kun neuvoloinnista tuli puhe, täytyy kyllä esitellä nämä neuvolakorttientaskut, jotka syksyllä pojille askartelin. (Ohje löytyy täältä.)

Kaikkien näiden kakkuprojektien ja synttäririehakointien jälkeen sain myös aikaa täyttää jätkän syntymäpäiväkirjaa. Eli kirjaa, johon kirjoitan herran kuulumisia aina vuosien täyttyessä.

Lisäksi olen täyttänyt myös vauvakirjoja sekä kuukausipäiväkirjoja (ettei vain pääsisi unohtumaan millaista tämä vauva- ja taaperoaika on). Kuukausipäiväkirjoihin olen siis kirjoittanut aina kuun vaihteessa fiiliksiä, uusia taitoja sun muuta. Lempparijuttuja ovat höpötykset, joita sinne kirjaan ylös. Tuo kolmevuotias on niin kova höpöttämään, ollut jo pitkään, ja näitä juttuja on varmasti hauska muistella myöhemmin:

"Äiti, ei niitä nappeja saa näpytellä. Tule tänne minun kanssani!" (äiti näpytteli kännykkää)

"Äiti, älä ompele enää. Nyt on nukkumaanmenoaika."

"Oon kasvanu jo niin isoks ja reippaaks pojaks. En pelkää enää sitä muumien Rontti Eetvarttiakaa."

"Minä olen kaikkien aikojen paras juttu!"
"On tääl teijän kaa kotona eniten kivaa!"
"Minä tykkään veikasta. Tykkääkö veikka takasin?"
"Me ollaan mahtavii poikii!"
"Hei oikeesti, anna mun piirtaa nut!"
"Oon vähän isompi, mut silti viäl piäni poika."
"Oon Rontti Eetvart, pupujen ystävä."
"Me leikitään ihanasti. Äiti kyllä uskoo sen."
"Voi meit poikii!"

Ensimmäisenä synttärikirjassa on tietenkin höpinöitä syntymästä. (Tämä on kyllä sellainen tiivistelmä, koska vauvakirjoista löytyy niin paljon juttua raskausajalta ja ensimmäisestä kuukaudesta ja oikeastaan koko ekasta vuodesta.)

Jokaiselle vuodelle on suht samat höpinät, kiva katsoa miten leikit ja lempijutut muuttuvat ja kehittyvät vuosien varrella. Jokaisen vuoden kohdalla on ensimmäisenä valokuva "kun täytit n vuotta, näytit tältä".

Seuraavana tulee käpälän kuvat.

Vuoden päästä eivät kyllä mahdu millään samalle sivulle, nytkin ihan juuri ja juuri.

Seuraavana tulee "ystäväkirjaosio", jossa siis vastaillaan ystäväkirjatyyppisiin kysymyksiin. Aikaisempina vuosina olen vain kirjoitellut oman käsitykseni mukaan, mistä tällä hetkellä tykätään ja niin edelleen, mutta tällä kertaa pääsinkin jo haastattelemaan jätkää (laitoin kyllä sulkeisiin "äidin lisäys", jos jätkän vastaus ei mielestäni antanut ihan rehellistä kuvaa). Se oli aika hauskaa:

Kun täytit 3 vuotta...

• Olit 14kg painava ja 96,6cm pitkä jätkä.
• Lempiruokasi oli: kalapuikot.
• Lempikirjasi oli: se soivakirja (laulukirja, jossa musiikki mukana), Tatu ja Patu menopelikirja, Dinokirja... Ja Mörkylikin! (äidin mielestä listasta puuttuu ainakin Miina ja Manu sekä Otto-Nallet, joita luetaan tosi paljon.) 
• Lempimusiikkia oli: Ti-Ti Nalle ja Tuttiritari.
• Lempilaulujasi oli: Tuki tuiki tähtönen, Autolla ajetaan varovarovasti, TyrannosaurusRex sapelihammastiikeri  pelkää... (vastaukset tulivat laulaen)
• Lempilorusi oli: se sekoitan, sekoitan taikinan! (=Pulla Puustinen) 
• Lempileikkejäsi oli: Caterpillarilla leikkiminen ja jyrä caterpillarilla! Ja dinoilla... Ja sit tykkään leikata ja muovailla. 
• Lempilelusi oli: No caterpillarit!!!
• Leikkikavereitasi olivat: En muista... Ei kukaan... (Äiti lisäsi listan kavereista kuitenkin)
• Mitä pelkäät?: En mitään...
• Mikä sinua harmittaa?: Ei mikään. (Äidistä kyllä tuntuu, että milloin mikäkin ja välillä vähän kaikki, voi uhmaikä sentään!) 
• Mistä tulet iloiseksi? Kalasta, soittelusta, tästä meidän talosta, pikkuveljestä... (syrän!)
• Mikä sinusta tulee isona? Sellainen joka tekee autoja. (Äidin veikkaus eläintenhoitaja tai paleontologi, tiedät varmaan parisenkymmentä dinolajia.)

Sen jälkeen vielä pieni pätkä yleisiä havaintoja ja muistoja tämänhetkisestä sinusta. Luonnetta, uhmaa, isoveljeilyä, höpinöitä, tykkäämisiä ja muita maininnanarvoisia asiota.

Tänä vuonna pyysin myös piirtämään kuvan itsestä. Aika hieno. Ihan selvä pääjalkainen ja hienot silmät, nenä, suu ja hiuksetkin vielä. (Vähän kyllä tulee mieleen Herra Perunapää.)

Jokaista sivua olen pikkuisen koristellut sopivilla jutuilla, kuten 1-vuotiaalle kumiankkoja. (Herran ensimmäinen sana oli "Ankka, kaak-kaak")