torstai 31. lokakuuta 2013

All Hallows' Eve

On taas se aika vuodesta, kun äiti-ihminen voi vaatekaapin kätköistä kaivaa teinivuosien vanhat goottivaatteet ja -korut...


Saa pukea myös lapset hassuihin asuihin...


Ja saa hyvän syyn kokoontua ihanien ihmisten kesken ja leipoa pöydät täyteen herkkuja!
(kakun resepti  täällä .)



Vielä pari vuotta sitten en innostunut koko halloweenista. Mikä lie amerikkalaisten hömpötys taas. Mutta ainahan se nyt on hauskaa juhlia ja tällaiset teemakekkerit ovat ihan mahtavuutta! Lisäksi halloween on mukava piristys pimäen syksyn keskellä. Ja jos juhlan juuria alkaa tutkimaan, niin eihän se nyt edes ole jenkkilästä, vaan vahna kelttiläinen talvenalkamisjuhla. Joten eiköhän jätetä se turha nirppanokka ja kyynikko minä nurkkaan ja se on juhlan paikka!


Hyvät Halloweenit tai ”All Hallows' Eve” kaikille!


sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Virkattu helistin

Odottaessani omia lapsiani en harrastanut käsitöitä ollenkaan. Suoraan sanottuna olen aina inhonnut käsitöitä ja ollut niissä aivan surkea. Mutta mitäs se kotiäitiys teettääkään. Virkkuukoukku sauhuaa niin kuin mummolla konsanaan. Ja koska vauvauutisia tuntuu vähän väliä tupsahtelevan lähipiirissä, olen saanut hyvän syyn virkkailla kaikkea pientä kivaa vauvahömppää. Tässä tällainen suurpiirteinen ohje virkattuun helistimeen:


Aloituksen voi tehdä monella tapaa. Yleensä aloitan virkkaamalla kaksi ketjusilmukkaa.


Seuraavaiksi virkkaa ensimmäiseen ketjusilmukkaan 6 kiinteääsilmukkaa.
(1.kerros - 6 silmukkaa)


Virkkaa ensimmäiseen kiinteään silmukkaan 2 kiinteääsilmukkaa. Ensimmäisellä kierroksella virkkaa kaikkiin silmukoihin 2 kiinteääsilmukkaa. (2.kerros - 12s)


Jatka virkkaamista spiraalina niin että
3.krs: 2ks joka toiseen silmukkaan - 18s
4.krs: 2ks joka kolmanteen s:aan. - 24s
 5.krs: 2ks joka neljänteen s:aan. - 30s 
6.krs: 2ks joka viidenteen s:aan - 36s


Sitten virkkaa viisi kerrosta (7.-11.krs) yksi kiinteä silmukka jokaiseen silmukkaan. Työstä alkaa tulla kuppimainen.


Ala sitten kaventamaan:
12krs: 4ks, 5. ja 6. yhteen. - 30s
13krs: 3ks, 4. ja 5. yhteen. - 24s
14krs: 2ks, 3. ja 4. yhteen. - 18s

Tässä vaiheessa sujauta sisälle kulkunen ja täytettä. Myös kasvojen tekeminen on tässä vaiheessa helpompaa kuin lopussa.

15krs: 1ks 2. ja 3. yhteen. - 12s


16krs: 1 kiinteäsilmukka jokaiseen silmukkaan. - 12s
17.krs: 2 kiinteää silmukkaa jokaiseen. - 18s


Virkkaa yksi kiinteä silmukka jokaiseen niin kauan, että helistimen varsi on mieleisen mittainen (tässä versiossa jokaisessa raidassa on neljä kerrosta eli 4x4=16krs). Täytä ja kavenna ensin jokatoinen yhteen ja sitten aina yhteen.

Virkkaa korvat:


Aloita korva samoin kuin vartalo:
1krs: Tee ensiksi kaksi ketjusilmukkaa ja virkkaa ensimmäiseen ketjusilmukkaan 6 kiinteää silmukkaa. -6s
2krs: Virkkaa 2 kiinteääsilmukkaa jokaiseen silmukkaan. - 12s
3.krs: Virkkaa kaksi ksi jokatoiseen silmukkaan. - 18s
4krs: Virkkaa yksi ks joka silmukkaan. - 18s
Päättele. Jätä lankaa jonkin verran, jotta voit samalla langalla ommella korvan kiinni vartaloon.


Virkkaa halutessasi korvaan sisäosa:
 
1krs: Tee ensiksi kaksi ketjusilmukkaa ja virkkaa ensimmäiseen ketjusilmukkaan 6 kiinteää silmukkaa. - 6s
2krs: Virkkaa 2 kiinteääsilmukkaa jokaiseen silmukkaan. - 12s
Päättele ja ompele kiinni korvaan.



Ompele korva kiinni vartaloon.


Ja helistin on valmis!

Mallia voi tietysti soveltaa eri tavoin, esimerkiksi pupuksi.
Lankana käytin 7veljestä ja koukkukan kolmosta.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Isänpäivälahja?

Isänpäivä on muuten kolmen viikon päästä. Tietenkään en voi esitellä, mitä me tänä vuonna ajattelimme isille ja isoisille antaa. Ei siksi, etten muka vielä olisi keksinyt lahjaa, vaan tietenkin siksi, että se pilaisi yllätyksen! Onko tänä vuonna vuorossa sukat, kalsarit vai kravatti, pidetään se vielä salaisuutena.

Jos joku muu mamabloggaaja tai googlettamalla isänpäivälahjaideoita etsivä kuitenkin on vielä toistaiseksi ideaa vailla, ajattelin esitellä miten meillä viimeisen parin vuoden aikana isiä on lahjottu. Viime vuosi meni kädenjälki teemaillen:

Korttiin painettiin kummankin pojan kädenjäljet.
Sama idea toteutettiin paitaan, jonka tietysti itse ompelin.
Ja tassut pääsi myös kakkua koristamaan. Lapsi siis dippaa tassun suklaaseen ja painaa kevyesti kakun päälle.
Päällinen on kaulittavaa massaa.

Pari vuotta sitten, meidän perheen toisena isänpäivänä siis, mentiin samalla itsetehdyllä linjalla. Eli  lahjaksi isi sai itse tehtyjä herkkuja ja kortin. Suklaatryffelikakku kahvilla maustettuna on meidän isin suosikkikakku.


Suklaatryffelit voi tietysti myös toteuttaa perinteisessä muodossa.
Hyvä lahjaidea isille tai vaikka jouluksi.


Itse tehdyillä lahjoilla ollaan hyvin pitkälti meidän perheessä menty. Jo ensimmäisenä isänpäivänä (esikoisen ollessa 7kk) annoin pikkuherran maalata oman taideteoksen isille. Erityisen hieno pienokaisen maalauksesta tai jalan- ja kädenjäljistä tulee, kun hommaa niille ihan oikeat, kunnon kehykset.


tiistai 15. lokakuuta 2013

Syksy askarteluja taaperoiden kanssa

Tänä syksynä askartelut ovat jääneet vähemmälle tai oikeastaan lähinnä kerhotouhuiksi,
kuka nyt aurinkoista syyspäivää sisällä viettäisi! Pari kertaa ollaan kuitenkin maltettu sisälläkin puuhailla ja saatu aikaan tällaisia syksy askarteluja:

Isoveikan (3v6kk) saksien käsittely harjoittelua.
Pikkuveikan (1v9kk) sormiväri versiot.
Toisesta sienestä tehtiin tällainen avattava kortti.
Isoveikan kanssa väriteltiin liiduilla paperin läpi syksyn lehtiä.
Aseta lehti paperin alle lehtisuonet paperia vasten ja väritä liitu lappeellaan.
Lehtiä voi käyttää myös leimasimen tapaan.
Tässä versiossa ensiksi maalattiin paperi keltaisella ja päälle "leimattiin" lehdillä.

Ja näistähän voi sitten keksiä vaikka millaisia kortteja tai tauluja.
Pikkuveikan puolukanvarvut. Puolukat voisi tehdä myös sormivärillä ja voisihan tämä olla vaikka omppupuukin.


Sit tarttis varmaan aloittaa miettimään jo jouluaskarteluja. :)


tiistai 8. lokakuuta 2013

Lihaton lokakuu

Lihatonta lokakuuta elelty jo viikon verran. Vegaanina tämä tietysti on helppo (soija)nakki ja peruskauraa. Minulta kuitenkin pyydettiin, josko voisin laittaa jotain hyviä kasvisreseptejä blogiini lihattomaan lokakuuhun ryhtyneille vinkiksi. En ole tänne aiemmin ruokaohjeita laittanut (leivontajututtujakin olen ryhtynyt päivittelemään tuonne toisen blogin puolelle), koska en ole mikään ruokaguru. Ruoanlaitto on osa arkea, teen simppeliä kotiruokaa, usein teen mitä kaapista löytyy ja harvoin edes käytän mitään reseptejä, joten minulla ei oikeastaan montaa reseptiä ole tänne jakaa. 

Tässä kuitenkin top3 vegaanisafkasuosikit:



Linssikeitto

1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 paprika
1 porkkana
1-1½ l vettä
1 kasvisliemikuutio
1 purkki (70g) tomaattipyrettä
paprikajauhetta
mustapippuria
timjamia
2dl punaisia linssejä

Pilko sipulit, paprika ja porkkana ja kuullota niitä hetki öljytilkassa. Lisää vesi ja kun keitto kiehuu lisää kasvisliemikuutio, tomaattipyre ja mausteet. Keitä noin 5 minuuttia ja lisää huuhdellut linssit. Hauduta noin 10 minuuttia.

Linssikeitto on ihan ykkössuosikki. Sopii etenkin viileneviin keleihin. On täyttävä ja sisältää runsaasti proteiinia. Tämänkin keiton teen usein periaatteella, mitä kaapista löytyy. Linssejä ja vettä nyt löytyy aina, mutta muuten ohje on helposti sovellettavissa. Välillä laitan sekaan perunaa tai keittojuureksia, joskus olen tomattipyreen jättänyt pois ja välillä korvannut tujauksella ketsuppia, usein käytän kuivattua timjamia, mutta jos vain tuoreita yrttejä on saatavilla sekaan voisi siputa vaikka persiljaa. Linssit ovat helppokäyttöisiä, eivät vaadi pitkiä liotuksia, huuhteluita ja keittämisiä. Lisäksi ne sopivat monenlaisiin ruokiin. Linssejä kannattaa ehdottomasti kokeilla lihattoman lokakuun aikana! 


Kikhernepihvit

2 dl keittettyjä kikherneitä (tai säilöttyjä)
2 tl oliiviöljyä
1-2rkl sitruunamehua
½ dl korppujauhoja
½ dl vehnäjauhoja
1 rkl soijakastiketta
2 valkosipulinkynttä
1 tl mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
1 tl timjamia
½-1dl vettä (sillai sopivasti)

Surauta sauvasekoittimella kikherneet, oliiviöljy ja sitruunamehu tahnaksi. Lisää korppujauhot, vehnäjauhot, soijakastike, murskattu valkosipuli ja mausteet ja seloita tasaiseksi. Lisää lopuksi vähitellen vettä, niin että taikinasta tullee sellaista, että siitä voi pyöritellä pihvejä tai pyöryköitä. Paista pihvit pannulla tilkassa oliiviöljyä. Tarjoile esimerkiksi yrttisten lohkoperunoiden ja tzatzikin kanssa.

Helppoja ja helposti varioitavissa mieli mausteilla tai tarjoilemalla erilaisten kastiekkeiden kanssa. Ja nämäkin sisältävät runsaasti proteiinia. Painotan tässä ehkä turhankin paljon proteiinien tärkeyttä, mutta jos täysin sekasyöjä ryhtyy lihattomalla kuurille, sitä helposti syö vain "pelkkää salaattia" ja sitten tuntee itsensä nälkäiseksi. Vegetaristisessa ja etenkin täysin vegaanisessa ruokavaliossa on tärkeää muistaa myös proteiinien riittävä saanti.



Juuresohukaiset

noin 2dl juuresraastetta (esimerkiksi porkkanaa, naurista, palsternakkaa...)
noin 5dl soijamaitoa
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
2-3dl vehnäjauhoja
(mahdollisesti mausteita, esim. pokkanaohukaisiin sopii hyvin muskottipähkinä)

Raasta juures (mikä se ikinä onkin). Lisää soijamaito. Jos perheessä on kranttuja lapsia, voi tässä vaiheessa taikinan surauttaa vielä sauvasekoittimella tasaiseksi, mutta ihan yhtä lailla voi jättää surauttamatta. Lisää suola, öljy, mahdolliset mausteet ja sopivasti jauhoja (jos haluaa, osan jauhoista (2-4rkl) voi korvata esimerkiksi hamppuproteiinijauheella, jolloin tähänkin reseptiin saadaan paremmin proteiinia). Anna taikinan levätä puolisen tuntia ja paista ohukaisiksi. Tarjoile esimerkiksi muusin ja puolukkahillon kanssa.

Tämä ohje on sellainen, joka maistuu hyvin myös lapsille ja oiva tapa saada lapset huomaamatta syömään monipuolisesti kasviksia. Ohje on todella suurpiirteinen, yleensä laitan vain kaikkea "sillai sopivasti".


Tässä siis alkuun muutama lihaton, munaton, maidoton resepti lihatonta lokakuuta elävillä. Toivottavasti lihattomuus jatkuu, kuten minulla jatkuu vegaaninen tammikuu.


torstai 3. lokakuuta 2013

Syksyiset metsäretket ja puolukkaisia herkkuja

Syksy on mahtavaa aikaa metsäretkille.
Ei tarvitse pelätä käärmeitä, eivätkä itikatkaan kiusaa.
Luonto on värikäs ja kaunis,
sää kirpeä ja aurinkoinen.
Mikä parasta, metsästä voi kerätä myös herkkuja.


Pirteät poulukka-kaurakeksit
(n.25kpl)

100g margariinia
1½dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2dl vehnäjauhoja
1½dl kaurahiutaleita
½tl leivinjauhetta
1dl puolukoita
3-4rkl soijamaitoa

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää kuivat aineet ja lopuksi puolukat. Lisää soijamaito ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes koostumus on muruinen, mutta taikinasta pystyy pyörittelemään palloja. Pyrittele taikinasta palloja pellille ja lytistä niitä hieman. Keksit eivät leiviä kauheasta, joten niitä voi laittaa pellille melko tiiviisti (laiton 16kpl per pelti). Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.



Puolukkapiirakka


Pohja:
3dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1tl ruokasoodaa
40g margariinia
2dl soijamaitoa
1rkl omenaviinietikkaa

Pinalle:
3dl puolukoita
50g margariinia
2dl kaurahiutaleita
3/4dl fariinisokeria
1tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet. Lisää sula margariini ja soijamaito, sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi etikka ja sekoita hyvin. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija 20cm). Ripottele pinnalle noin 3dl puolukoita. Sulata margariini ja sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja sokerit. Ripottele muruseos piirakan pinnalle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Vauva, vauva, vauva!!!

Meidän sukuun syntyi viime viikolla vauva. Voi vietävä miten innoissaan tällainen täti-ihminen voikaan olla! Ja kuinka piloille pikkuisen saa hemmotella ja lahjoa. Tänään päästiin ekaa kertaa pientä ihmettä ihastelemaan ja viemisiksi olin ehtinyt askarrellut tällaisia:

Virkattu pupuhelistin.
(Päässä iso kulkunen)
Kolmio pipon ja tumput luomupuuvillasta.
Virkatut töppöset. Mainio ohje löytyi täältä.
Ja vielä tossuihin mätsäävä virkattu myssy. Käyttökelpoisuudesta en tiedä, kun ei ollut päätä, johon sovittaa.

Olisin halunnut ommella jotain vauvanvaatettakin, mutta olen lyhyen ompeluhistoriani aikana ommellut vain parit bodyt ja mitkään niistä eivät olleet sataprosenttisen onnistuneet (ongelmia neppareiden tai päänteiden kanssa...), joten tyydyin kaupasta ostamaan pikkuisen unihaalarin, joka sekin näytti valtavalta vajaa kolmikiloisen otuksen rinnalla.

Ihan käsittämättömän pieni oli hän. Niin pieni, ei painanut yhtään mitään. Ihan hullulta tuntui pitää häntä sylissä. Ja ihanalta. Hullun ihanalta! Maailman suloisin otus. Ei voi hössö-täti olla kuin ihastunut ja onnellinen. Ah!